maanantai 13. lokakuuta 2014

Hiljaa! Hyvä tulee.

Seuraavassa jonkinlaista kokoonpanoa mitä olemme saaneet aikaan ilman isompia kinaamisia.
 20. päivä alkavalla viikolla on suurena suunnitelmana rynnistää kattotöiden kanssa eteenpäin ja saada koko linna suojaan Suomen talvelta.
Pintapuretuista sisätiloista ja katolta on raahattu kaksi vaihtolavallista Kuopioon kuskattavaksi. Savupiiput ovat nousseet lähes kaikki neljä täyteen mittaansa. Kiitos tiiliskivien pinoamisesta kuuluu Samu Voutilaiselle Kuopiosta.


Kärsinein aari katosta, kolmen piipun kulmassa, on saanut reilusti vahvistusta ja uutta hirttä sekä pinnalleen alushuovan sateilta suojaamaan.
Rakas vaimoni vaatimalla vaati, että mainita tulee myös hieno vintti- eli ullakkotila, jonka molempia päätyjä koristaisi elegantti puoliympyränmallinen ikkuna kaarevine puitteineen, jos eivät olisi umpeen laudoitetut. Toinen näistä ikkunoista on vielä pääosin ehjä ja tulee toimimaan mallina kun vanhojen aukkojen paikalle valmistetaan uudet ikkunat vanhan mallin mukaisesti.
 Ullakkotilallekin on tiedossa arvoistansa käyttöä...


 

 Pohjoisen puolellakin on naapurilappeeseen verrattuna pientä lahovaurioita, mutta savupiipun sijoittelu on edelleen yhtä karmea. Tässä kuvassa piipun juuri on piilotettu vanerin alle.


 Onhan tässä pytingissä yläkertakin, jota ei ole vielä näiden päivitysten puitteissa esitelty. Seuraavassa pieni kiertoajelu.
  

Alakerran pääsisäänkäynniltä oikeanpuoleisen oven takaa aukeaa lähes moitteettoman kuntoinen portaikko, joka on mitä ilmeisemmin ollut auki myös kuvan vasemman puolen seinästä suoraan alakerran eteistiloihin. Tarkoituksena on avata myös tämä suljettu mahdollisuus tulevaisuudessa.


Kun on temponut itsensä ylös rappusia, näyttää yläkerran eteinen tältä.
 

Rakennusta on kutsuttu myös "Seitsemän perheen taloksi", joten aiommekin selvittää minkä vuosikymmenen teekkarihuumoria salaperäinen kahdeksikko on.
Kunkin huoneen numero löytyy ainakin muutaman oven yläpuolelta.


Tämä kuvaa kattavasti yläkerran päätyullakoiden yleistilaa. Purun seassa on lisäeristeenä kotitalousjätteitä. Ennen oli kaikki paremmin kuulemma.
Rakenteet taasen ovat 90-prosenttisesti sangen erinomaisessa kunnossa.


Yläkerrasta aukeaa kadunpuolelle isohko huone, johon on helppo kuvitella kaunis ja tasokas makuuhuone kahdelle, eikö totta?



 Takaisin raakaan arkeen ja vielä muutama otos vesikaton puolelta.
 

Pääty- ja alaräystäissä on vielä pähkinää purtavaksi, mutta alushuopa antaa lisäaikaa näille toimille. 

 
Vaimoni suuri sankari löysi lahoa myös päädyn aumakattojen viiden huopakerroksen alta, kuten odottaa saattoi. Runkotöitä tiedossa taas.



Parhaillaan talo lepäilee peitteiden alla, että pääsemme viikon päästä taas kunnolla tositoimiin.